Mikä on saavutettavuusdirektiivi?
Digitaalisten palveluiden saavutettavuusdirektiivi hyväksyttiin EU:ssa joulukuussa 2016. Sen tarkoituksena on varmistaa, että julkishallinnon verkko- ja mobiilipalvelut ovat mahdollisimman helposti mahdollisimman monen ihmisen käytettävissä – riippumatta esimerkiksi henkilön näkö- tai kuulokyvystä. Myös posti, liikenne, vesi- ja energiahuolto sekä valtion tukemat verkkopalvelut kuuluvat direktiivin vaatimusten piiriin.
Saatavuusdirektiivi on tuotu EU:n jäsenmaiden kansalliseen lainsäädäntöön asteittain; esimerkiksi vanhojen, eli ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkopalveluiden tulee noudattaa vaatimuksia 23.9.2020 alkaen ja mobiilisovellustenkin 23.6.2021 alkaen. Uudet verkkopalvelut ovat olleet vaatimusten piirissä 23.9.2019 alkaen, mutta sivuilla olevia vanhoja dokumentteja ei kuitenkaan tarvitse tehdä saavutettavaksi.
Saavutettavuusdirektiivi tulee ottaa huomioon:
verkkosivustoissa
mobiilisovelluksissa
verkkoon linkitetyissä “toimisto-ohjelmilla tuotetuissa” dokumenteissa
verkossa olevissa lomakkeissa
asiointipalveluissa
videoissa (ei suoralähetykset)
intranetissä
Ihmiskeskeistä suunnittelua
Saatavuudessa on kyse asiakaslähtöisestä, ihmiskeskeisestä suunnittelusta, jonka avulla perinteisesti digitaalisten palveluiden ulkopuolelle jääneet henkilöt otetaan huomioon. Esimerkiksi Suomessa on yli miljoona ihmistä, joilla on ongelmia digitaalisten palveluiden käytössä. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi:
iäkkäät ihmiset
vammaiset ja toimintarajoitteiset
oppimisvaikeuksista kärsivät
maahanmuuttajat
nuoret diginatiivit
kuka tahansa tilapäisesti
Saavutettavuudesta on kuitenkin hyötyä kaikille, sillä saavutettava verkkopalvelu on tavallista helpompi käyttää ja ymmärtää. Saavutettavuuden vähimmäisvaatimukset perustuvat WCAG-standardiin (Web Content Accessibility Guidelines), jonka ensimmäinen versio näki päivänvalon jo vuonna 1999. WCAG, eli suomeksi Verkkosisällön saavutettavuusohjeet, auttaa suunnittelijaa laatimaan parempia digitaalisia palveluja. Ongelma ei kuitenkaan usein ole suunnittelussa, vaan sisällöntuottajissa, jotka eivät noudata annettuja ohjeita.
Ongelmia ja ratkaisuja
Saavutettavuuden toteuttamisessa on pohjimmiltaan kyse hyvästä suunnittelusta. Sisällön tulee olla yleiskielistä ja ymmärrettävää, kohderyhmän näkökulman huomioivaa sekä visuaalisia elementtejä hyödyntävää. Seuraavaksi esittelemme joitakin yleisimpiä saavutettavuusongelmia sekä tehokkaita keinoja paremmin saavutettavien verkkopalveluiden laatimiseen.
Mahdollisia ongelmia:
hover:it jotka piilottavat tietoa
tekstin välistys & kapiteelien käyttö
videoiden ääni
sivun kuunteluun tarvittavan lisäosan puuttuminen
selkeiden termien puute
chatti robotti ei toimi asiakkailla, joilla on heikko kielitaito
Tee näin:
laadi selkeä otsikko rakenne, joka on helppo kuunnella
selkokielisyys: suosi lyhyitä lauseita
symbolien käyttö, visuaalisuus
vaihtoehdot puhelimelle: tekstiviesti ja chat
vähän asiaa yhdelle sivulle
hyvä kuuroille – hyvä kaikille
Saavutettavuus ja Höyry
Kaikki Höyryllä tehdyt sivut ja niiden julkaisujärjestelmä noudattavat teknisesti WCAG 2.1. –ohjesääntöjä. Testaamme verkkopalvelut normaalin käytettävyystestauksen lisäksi ruudunlukuohjelmalla. Lisäksi varmistamme suunnitteluvaiheessa, että esimerkiksi typografia toimii ongelmitta kaikille. Niille asiakkaille, jotka haluavat hoitaa sisällöntuotannon itse, olemme laatineet tarkat ohjeet, kuinka kirjoittaa kriteerien mukaista materiaalia. Luonnollisesti otamme saavutettavuuden huomioon myös käyttökoulutuksessa. Osa asiakkaistamme on myös testannut toteuttamiamme sivustoja ulkoisilla auditoijilla (erilaisia rajoitteita omaavilla testaajilla). Jos tarvitset kyseistä palvelua, voimme hankkia tätä varten yhteistyökumppanin talon ulkopuolelta. Jos tarvitset apua saavutettavuus asioissa, voit pyytää tarjouksen sivustosi muuttamisesta saavutettavaksi täältä.
