Työharjoittelussa Höyryllä – graafikon neljä huippuhetkeä

Onko sinulla kiinnostusta työharjoitteluun digi- ja mainostoimisto Höyryllä? Graafikkomme Pauliina aloitti Höyryllä harjoittelijana, ja muistelee harjoittelunsa tuomia haasteita ja parhaimpia hetkiä.

Työharjoittelu on monelle opiskelijalle erittäin odotettu etappi opintojen ja työelämään siirtymisen välillä. Konseptina se on usein sekä jännittävä että hiukan kauhistuttavakin. Työelämään liittyy allekirjoittaneella, ja useimmilla, monia ennakko-odotuksia ja -käsityksiä siitä millaista graafisen suunnittelijan työ todellisuudessa on. Osa näistä odotuksista pitää paikkansa, osa ei voisi olla kauempana todellisuudesta. Tilanteet, joissa tietyt ennakko-odotukset kumoutuivat, olivat harjoitteluni parasta antia. Tässä huippuhetkistä muutama.

Graafinen suunnittelija pääsee myös kuvittamaan

Hakiessani opiskelemaan graafista suunnittelua yksi lainalaisuus tuli erittäin selväksi; graafikko ei ole kuvittaja. Ne tyypit, jotka hakevat alalle vain piirtämisen perässä tulisivat pettymään karvaasti ja yleinen mielikuva on, että työelämässä saa hyvin harvoin tilaisuuksia kuvitustöihin, ellei erikoistu kyseiseen hommaan. Tästä johtuen yllätyin suuresti, kun yksi ensimmäisistä isommista tehtävänannoistani Höyryllä olikin digitaalinen kuvitustyö. Pääsin kokeilemaan siipiäni kuvituksen saralla työharjoitteluni aikana parikin kertaa. Tämä osoittaa, että kaikki totuudet eivät ole sittenkään kiveen hakattuja.

Harjoittelijalle jaetaan vastuuta

Se, mitä harjoittelijan pestiin kuuluu, riippuu erittäin paljon omasta itsestä ja harjoittelupaikasta. Vanhempien opiskelijoiden tarinoissa harjoittelijana pääsi joko tekemään jännittäviä toimeksiantoja tai keittämään toimistolle kahvia. Ensimmäisenä työpäivänäni Höyryllä kävi selväksi, että minun tapauksessani pääsisin tekemään ihan oikeita töitä. Aluksi olo olikin kuin tukkipuulla koskessa; hyppäsin suoraan nettisivujen maailmaan, mistä kokemus oli käytännössä olematon. Yleisesti työtehtävät vaihtelivat pienemmistä kuvanmuokkaushommista ja esitteiden taittamisesta nettisivujen rakentamiseen sekä lehtijulkaisun taittamiseen. Matalamman kynnyksen hommat antoivat tilaa talon työnkulkujen sisäistämiseen ja isommat hommat antoivat mahdollisuuden suuremman vastuun kantamiseen.

Työharjoittelussa käsittää, että vaikka olisi tietoa yllättävän monesta asiasta, on työelämässä näiden tietojen hyödyntäminen eri asia kuin koulunpenkillä. On siis täysin hyväksyttävää myöntää, kun ei tiedä.

Graafikon työssä pääse yhä tekemään painettua mediaa

Nykymaailman digitalisoitumisen seurauksena graafikon työkenttä siirtyy vuosi vuodelta enemmän sähköiseen ympäristöön. Säilyttääkseen kilpailuedun niin uudet kuin vanhatkin yritykset tarvitsevat toimivat nettisivut sekä sosiaalisen median, joka itsessään on suuri graafisen suunnittelun alan työllistäjä. Vaikka painetun median prosentuaalinen määrä on vähentynyt, ja harjoitteluni painottui enemmän sähköiseen puoleen, ei se silti tarkoittanut painetun median täydellistä uupumista. Pääsinkin harjoittelussa tekemään monipuolisesti molempia. Nettisivujen suunnittelu ja rakentaminen WordPressillä, sekä some-tuotanto kartuttivat kokemusta sähköisestä puolesta, joka on hiukan suppeampi opintojen puolesta. Erilaisissa taitto- ja kuvitustöissä pääsin taas ammentamaan enemmän aikaisempaa osaamista, ja samalla kehittämään näitä taitoja pidemmälle niin sanotussa ”oikeassa” maailmassa.

Harjoittelijan rooli on oppia

Filosofi Sokrates kerran sanoi: ”Tiedän vain sen, etten tiedä”. Tämä ilmaisu jäi mielenpäälle viimeisen kolmen kuukauden jälkeen. Uusien haasteiden ja tilanteiden edessä on hyvin luonnollista mennä itseensä ja pohtia ”riittävätkö taitoni tähän ja tiedänkö tarpeeksi?”. Harjoittelija on siinä mielessä mielenkiintoisessa roolissa, että on oletus, että et tiedä mitään. Se on vähän niin kuin apupyörillä ajo; ensin kokeillaan ja makustellaan ajoa turvaten työkavereihin. Välillä koetetaan ilman pyöriä; joskus pääsee vaappuen eteenpäin pari metriä ennen kuin kaatuu, ja joskus taas liitää eteenpäin huomaamattaan. Työharjoittelussa käsittää, että vaikka olisi tietoa yllättävän monesta asiasta, on työelämässä näiden tietojen hyödyntäminen eri asia kuin koulunpenkillä. On siis täysin hyväksyttävää myöntää, kun ei tiedä. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun on työharjoittelussa; olet täällä oppimassa, kompuroimassa ja kaatumassa. Ajallaan pystyt kyllä ajamaan ilman niitä apupyöriäkin.

Pauliina Heikkinen

Pauliina on graafisen suunnittelun opiskelija ja tuleva taiteiden maisteri Lapin yliopistolta. Hän on kartuttanut osaamistaan myös valokuvauksen sivuaineella, sekä Ranskassa brand design -sivuainekokonaisuudella. Suunnittelijana Pauliina taitaa taitto-, kuvitus- ja nettisivujen rakennusprojektit.

tuontato@hoyry.net

Puh. +358 50 476 7797

Muita artikkeleita