Digitaalisten palveluiden saavutettavuus

Mikä on saavutettavuusdirektiivi? Keitä se koskee? Saavutettavuusdirektiivistä ja saavutettavuudesta käsitteenä kerrotaan lisää tässä blogiartikkelissa, jonka avulla opit tekemään parempia verkkopalveluita.

Mikä on saavutettavuusdirektiivi?

Digitaalisten palveluiden saavutettavuusdirektiivi hyväksyttiin EU:ssa joulukuussa 2016. Sen tarkoituksena on varmistaa, että julkishallinnon verkko- ja mobiilipalvelut ovat mahdollisimman helposti mahdollisimman monen ihmisen käytettävissä – riippumatta esimerkiksi henkilön näkö- tai kuulokyvystä. Myös posti, liikenne, vesi- ja energiahuolto sekä valtion tukemat verkkopalvelut kuuluvat direktiivin vaatimusten piiriin.

Saatavuusdirektiivi on tuotu EU:n jäsenmaiden kansalliseen lainsäädäntöön asteittain; esimerkiksi vanhojen, eli ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkopalveluiden tulee noudattaa vaatimuksia 23.9.2020 alkaen ja mobiilisovellustenkin 23.6.2021 alkaen. Uudet verkkopalvelut ovat olleet vaatimusten piirissä 23.9.2019 alkaen, mutta sivuilla olevia vanhoja dokumentteja ei kuitenkaan tarvitse tehdä saavutettavaksi.

Saavutettavuusdirektiivi tulee ottaa huomioon:

  • verkkosivustoissa
  • mobiilisovelluksissa
  • verkkoon linkitetyissä “toimisto-ohjelmilla tuotetuissa” dokumenteissa
  • verkossa olevissa lomakkeissa
  • asiointipalveluissa
  • videoissa (ei suoralähetykset)
  • intranetissä

Ihmiskeskeistä suunnittelua

Saatavuudessa on kyse asiakaslähtöisestä, ihmiskeskeisestä suunnittelusta, jonka avulla perinteisesti digitaalisten palveluiden ulkopuolelle jääneet henkilöt otetaan huomioon. Esimerkiksi Suomessa on yli miljoona ihmistä, joilla on ongelmia digitaalisten palveluiden käytössä. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi:

  • iäkkäät ihmiset
  • vammaiset ja toimintarajoitteiset
  • oppimisvaikeuksista kärsivät
  • maahanmuuttajat
  • nuoret diginatiivit
  • kuka tahansa tilapäisesti

Saavutettavuudesta on kuitenkin hyötyä kaikille, sillä saavutettava verkkopalvelu on tavallista helpompi käyttää ja ymmärtää. Saavutettavuuden vähimmäisvaatimukset perustuvat WCAG-standardiin (Web Content Accessibility Guidelines), jonka ensimmäinen versio näki päivänvalon jo vuonna 1999. WCAG, eli suomeksi Verkkosisällön saavutettavuusohjeet, auttaa suunnittelijaa laatimaan parempia digitaalisia palveluja. Ongelma ei kuitenkaan usein ole suunnittelussa, vaan sisällöntuottajissa, jotka eivät noudata annettuja ohjeita.

Ongelmia ja ratkaisuja

Saavutettavuuden toteuttamisessa on pohjimmiltaan kyse hyvästä suunnittelusta. Sisällön tulee olla yleiskielistä ja ymmärrettävää, kohderyhmän näkökulman huomioivaa sekä visuaalisia elementtejä hyödyntävää. Seuraavaksi esittelemme joitakin yleisimpiä saavutettavuusongelmia sekä tehokkaita keinoja paremmin saavutettavien verkkopalveluiden laatimiseen.

Mahdollisia ongelmia:

  • hover:it jotka piilottavat tietoa
  • tekstin välistys & kapiteelien käyttö
  • videoiden ääni
  • sivun kuunteluun tarvittavan lisäosan puuttuminen
  • selkeiden termien puute
  • chatti robotti ei toimi asiakkailla, joilla on heikko kielitaito

Tee näin:

  • laadi selkeä otsikko rakenne, joka on helppo kuunnella
  • selkokielisyys: suosi lyhyitä lauseita
  • symbolien käyttö, visuaalisuus
  • vaihtoehdot puhelimelle: tekstiviesti ja chat
  • vähän asiaa yhdelle sivulle
  • hyvä kuuroille – hyvä kaikille

Saavutettavuus ja Höyry

Kaikki Höyryllä tehdyt sivut ja niiden julkaisujärjestelmä noudattavat teknisesti WCAG 2.1. –ohjesääntöjä. Testaamme verkkopalvelut normaalin käytettävyystestauksen lisäksi ruudunlukuohjelmalla. Lisäksi varmistamme suunnitteluvaiheessa, että esimerkiksi typografia toimii ongelmitta kaikille. Niille asiakkaille, jotka haluavat hoitaa sisällöntuotannon itse, olemme laatineet tarkat ohjeet, kuinka kirjoittaa kriteerien mukaista materiaalia. Luonnollisesti otamme saavutettavuuden huomioon myös käyttökoulutuksessa. Osa asiakkaistamme on myös testannut toteuttamiamme sivustoja ulkoisilla auditoijilla (erilaisia rajoitteita omaavilla testaajilla). Jos tarvitset kyseistä palvelua, voimme hankkia tätä varten yhteistyökumppanin talon ulkopuolelta.

Kalle Tapio

Pitkän linjan suunnittelijana Kalle on työskennellyt alalla vuodesta 2004 alkaen. Erityisesti hänelle ovat tärkeitä digimarkkinointi, asiakaslähtöisyyden lisääminen sekä verkkopalveluiden kehittäminen. Kalle on moniosaaja, joka kiinnittää suurten kokonaisuuksien lisäksi huomiota yksityiskohtiin. Höyryn AD:ksi ja yrittäjäksi hän siirtyi vuonna 2013.  

Muita artikkeleita